Koulutus ja tasa-arvo

Tiistai 1.3.2011 klo 22:25 - Risto Säkkinen

Koulutus ja tasa-arvo

Aluksi pari tuttua toteamusta suomalaisesta koulutuksesta. ”Suomi on koulutuksen kärkimaita maailmassa”,  ” Suomi PISA-tutkimuksen ykkösenä”. Olkaamme iloisia ja ylpeitä. Kuinka ollakaan juuri, kun maailma alkaa kehua meitä, uhkaavat Suomen omat toimet rikkoa koulutuksen saavutukset ja ansiot. Onko kyseessä uhkakuva, todellisuus ja mikä on tulevaisuus?

Aluksi suomalaisen koulujärjestelmän tavoite oli opettaa lapset lukemaan ja laskemaan. Vain varakkaimmilla perheillä oli mahdollisuus kouluttaa lapsiaan oppikouluissa ja lukioissa. Vasta 1970-luvulla Suomessa toteutui koulutuksellinen tasa-arvo yhdeksänvuotisen peruskoulun myötä. Kaikille lapsille ja nuorille taattiin yhdenvertainen perusopetus, jonka kehityksen huippu on se, että kaikille Suomen oppivelvollisuusikäisillä on järjestettävä opetus. Tämän koulujärjestelmän saavutuksia on käyty ihailemassa ympäri maailmaa. Eikä siinä vielä kaikki, sillä esimerkiksi Kiinasta ja Saksasta on vierailtu suomalaisissa opettajankoulutuslaitoksissa ottamassa oppia, miten toteutetaan tasa-arvoista ja laadukasta opetusta ja kasvatusta.

Lukutaito ja koulutustaso kuvaavat myös kansakunnan vaurausastetta luotettavasti. Suomessa koulua saavat käydä niin pojat kuin tytöt. Niissä maissa, joissa tyttöjen koulunkäynti jää lyhyeksi tai sitä ei ole lainkaan on yleinen elintasokin alhainen. Tämä tyttöjen koulutustason riippuvuussuhde köyhyyteen ja kurjuuteen on vankka ja kiistaton. Meillä ajateltiin aina kuusikymmenluvulta lähtien, että koulutuksellinen tasa-arvo takaa myös Suomessa hyvinvoinnin lisääntymisen, kunnes alkoi vaivihkaa koulutusjärjestelmämme eriarvoistaminen. Aluksi toimiva yliopistojärjestelmä muutettiin ja niiden rahoitusjärjestelmä epäoikeudenmukaistettiin. Seuraava yritys oli muuttaa peruskoulu tuntijakoa eriarvoistavaksi. Nyt jo suunnitellaan yliopistoihin lukukausimaksuja ja huomenna kenties ammattiopetuskin halutaan osin maksulliseksi. Kansakunnan jakaminen eliittiin ja rupusakkiin tapahtuisi koulutuksen tasa-arvoisuuden kustannuksella.

Hyväksymmekö edellä mainitun taantumuksen ja takaperoisen kulun Suomessa?

Minulle on päivän selvää, että suomalaiset ja Suomi ovat kyenneet menestyksekkäästi selviämään vain ja ainoastaan olemalla kyvykkäitä kaikilla elämänaloilla. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuudessakin onnistujia. Se on mahdollista, jos kykenemme takaamaan ihmisille töitä ja sitä kautta hyvinvointia köyhyyden ja kurjuuden sijaan. Koulutuksellinen tasa-arvoisuus on mielestäni peruskiveä sille, että kykenemme tulevaisuudessakin olemaan maa, jossa on hyvä olla ja asua. Nyt on se aika, jolloin koulutuksen peruskiveä on vankistettava ja murentumat korjattava. Minusta se on mahdollista. Kannatan voimallisesti koulutuksen tasa-arvoa, joka on minulle osa sosialidemokratiaa.

-Risto Säkkinen, kansanedustajaehdokas

Työstä, harmaasävystä, ja koeajasta

Tiistai 1.3.2011 klo 20:48 - Risto Säkkinen

Työstä, harmaansävystä ja koeajasta

Työhön liittyvät asiat ovat olleet aina sosialidemokraattiselle liikkeelle tärkeitä. Missä olemme onnistuneet? Forssan puoluekokous 1903 ( joka piti alun perin pitää Oulussa) vaati mm seuraavia asioita: -työaika on saatava 8-tuntiseksi,- täysi, viikottainen vähintään 36 tuntia kestävä viikkolepo, alle 14 vuotiaiden ansiotyökielto ja muille nuorille suojelumääräyksiä, raskauden aikaista työtä on helpotettava tai kiellettävä tietyin ehdoin, työväkeä on suojeltava , kaikkiin työntekijöihin on ulotettava kansanvakuutus eli sairas-, tapaturma-, vanhuus-, ansiokyvyttömyysvakuutus sekä leskien että orpolasten ynnä työttömien vakuutus.

Monet edellä mainituista asioista ovat pääosin toteutuneet. Meidän tulee muistaa, että maailma ei ole valmis, vaan oikeus työhön ja työntekijän oikeudet ovat sosialidemokratian ruisleipää. Työ on ihmisarvoasia.

Suomalainen ja suomalainen työ ovat hyvämaineisia maailmalla. Sen sijaan viime aikojen selvitykset suomalaisesta taloudesta ovat huolestuttavia. Harmaa talous on ottanut ison osan koko maan taloudesta. (Itse puhuisin mieluummin synkeän mustasta taloudesta.) Harmaan talouden osuus on suuruudeltaan yli viidennes Suomen valtion talousarvion loppusummasta. Pelkästään verotulomenetykset ovat liki 1000 € jokaista suomalaista kohti. Elämmekö unessa? Minusta on korkea aika rehellisten kansalaisten, yrittäjien, yritysten sekä julkisen vallan herätä häätämään tämä loisiva, ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella lihova ”harmaa talous”.

Koeajan keston pidentäminen kolminkertaiseksi on Suomen yrittäjien tavoitteena. Minusta suomalaiset yrittäjät ovat ammattitaitoisia ja kykenevät nykyisten koeaikamääräysten puitteissa arvoimaan työntekijän osaamista ja kyvykkyyttä ko. tehtäviin. Olen samaa mieltä SAK:n nuorisosihteeri Antti Lindtmanin kanssa, että ” Työntekijät tarvitsevat turvaa, eivät heikennyksiä” . Erityisen kummalliseksi asian tekee se, että koeajalla ei ole keskeistä merkitystä yrityksen työvoiman hankkimisesta päätettäessä. Yritys palkkaa henkilöstöä toiminnan ja tuotannon tarpeiden takia, eikä jätä palkkaamatta syystä että koeaika on enintään neljä kuukautta. Koeajan pituuden jatkaminen olisi harhautusta ja sumutusta, jolla pyritään jo valmiiksi silputettuja ja pätkitettyjä töitä lisättyä. Tällaiselta epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kiertotieltä on sosialidemokratian pysyttävä poissa.

Meidän aatteen arvoihin kuuluu oikeus työhön ilman kiduttavan pitkiä koeaikoja.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Poliitikon koeaika kestää enintään neljä vuotta, eikä sitä voi juuri koskaan purkaa kesken koeajan edes asiallisin perustein kuin yksipuolisesti poliitikon toimesta.

Risto Säkkinen

Oulun sos.dem. piirin puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas

Iin Asemakylän osayleiskaava ja moottoritielinjaukset

Maanantai 23.3.2009 - Riitta Hopponen, sdp

IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS (ASEMAKYLÄN OSAYLEISKAAVA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.11.2008 tavoitteena on: "Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennuksessa määritellään keskustaajaman itäpuolinen yhdyskuntarakenne ja laajenemisalueet. Osayleiskaavaan varataan tila myös uudelle valtatien 4 väylälle, kun valtatie on tulevaisuudessa tarpeen siirtää nykyiseltä paikaltaan. Lopullinen osayleiskaava muodostuu kolmesta erilaisesta ja erimittakaavaisesta alueesta: asemakaavoitettavista alueista, kyläkaava-alueista ja rantayleiskaava-alueista, joissa määritellään rantarakennusoikeus kantatilakohtaisesti rantaviivamitoitusta käyttäen. Osayleiskaavan alkuvaiheessa tarkastellaan myös keskustaajaman (rajauskartan alue A) rakennetta ja sen muutostarpeita. Alkuvaiheessa päätetään valtatien 4 käytävän paikka. Tavoitteena on, että kunnan ydinalueet, keskusta ja siihen liittyvät alueet kehittyvät suunnitelmallisesti. Iin kunta on järjestänyt keväällä 2007 valtuustoseminaarin alustavien tavoitteiden määrittämiseksi. Lisäksi kunta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Oulun tiepiiri ovat kesäkuussa 2007 pohtineet kaavoitusprosessin kulkua ja selvitystarpeita. Iin keskustaajaman osayleiskaavan suunnittelussa otetaan huomioon pohjavesiolosuhteet, Iijoen luontoarvojen ja vedenlaadun säilyttäminen, kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä perinteinen maaseutumaisema."

FCG Planeko Oy:n 16.6.2008 päivätty Iin keskustaajaman osayleiskaavan laajennus RAKENNEMALLIVAIHEEN TAVOITERAPORTTI toteaa, että Maakuntakaavassa mm. on vt 4:n linjauksesta määrätty seuraavasti: Valtatien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Iin taajaman kohdalla tulee olla ensisijaisena tavoitteena valtatien säilyttäminen nykyisellä paikalla. Mahdollisen uuden tien paikka voidaan ratkaista yleiskaavoituksen kautta taajaman itäpuolella.

Mielestäni Valtatie 4 tulisi säilyttää nykyisellä paikalla jatkossakin.

Perusteluni Valtatie 4:n säilyttämiseksi nykyisellä paikalla:

1. Valtatie 4 säilyttäminen nykyisellä paikallaan onkin koko kunnan etu. Iin kunnanvaltuuston 2008 hyväksymässä Iin kunnan Elinkeino-ohjelmassa todetaan, että Iillä on hyvät mahdollisuudet saada ostovoimaa alueelleen ympäröivistä kunnista, matkailusta sekä valtatie 4:n liikenteestä. Tehdyn matkailutuloselvityksen mukaan "ohiajava liikenne" jätti Iihin n. 6,3 M€ vuonna 2006.
2. Asemakylällä on Iin rautatieasema-alue ympäristöineen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana vuonna 1993 luettelossa, josta on voimassa oleva valtioneuvoston päätös. Lisäksi alue on luokiteltu Pohjois-Pohjanmaan arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristön lisäksi Iin Aseman alueella on esihistoriallinen pöytäkivi ja alueella on 11 muuta lailla Muinaismuistolailla suojeltua muinaismuistokohdetta. Tämän vuoksi vaihtoehdot B-radan länsipuoli ja C-radan itäpuoli tulee sulkea pois vaihtoehdoista.
3. Moottoritielinjausvaihtoehdot A, B, C ja D uhkaavat pohjavesialueita Aaltokankaalla.
4. Tavarakuljetuksia tulisi siirtää pois valtatieltä 4 rautateille. Toisen raiteen rakentaminen on tulevaisuudessa mahdollista.
5. Valtarin koululla järjestetyssä Yleisötilaisuudessa 19.3.2009 kävi ilmi, että Moottoritie tulee tehdä Iihin, jotta autoilijat pääsevät mahdollisimman nopeasti Iin ohi. Iin kunnanvaltuutettujen tulee tehdä päätöksiä, jotka hyödyttävät Iin kunnan asukkaita. Iin kunnan asukkaiden etu on nykyinen Valtatie 4 linjaus (O-vaihtoehto) talouden, kulttuurihistorian, yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja asukasviihtyvyyden kannalta paras vaihtoehto.

Iin kunnan alueella kiertää kaksi Adressia, joihin kumpaankin olen laittanut nimikirjoitukseni.

• Iin Asemalla kyläläiset keräävät mm. Kiutun Karin toimesta nimiä vihkoon, joka kannattaa 0-vaihtoehtoa.
• Netissä on Pelastakaa Iin Asemakylä -adressi osoitteessa  http://www.adressit.com/iinasema, joka myös kannattaa ensisijaisesti 0-vaihtoehtoa, eli nykyistä tielinjausta. Ikävää kuitenkin on, että nykyinen linjaus on mukana vain vertailuvaihtoehtona.

Valtatie 4 Räinänperä - Pohjois-Ii Ohikulkutievaihtoehtojen vaikutustarkastelujen päivitys, Tiehallinto 2009 s. 6: Nykyinen valtatie 4 on ollut vaihtoehtotarkasteluissa mukana vertailuvaihtoehtona. Valtatien kehittämistä nykypaikalla moottoriväylänä eritasoliittymin ei pidetty realistisena, eikä sitä otettu mukaan tutkittavaksi vaihtoehdoksi. Ratkaisu, jossa moottoriväylä sijaitsisi nykyisen valtatien paikalla, nähtiin sekä ympäristön että maankäytön kannalta toteuttamiskelvottomaksi.

Jotta ns. vertailuvaihtoehtona oleva 0-vaihtoehto saataisiin päätöksentekoon tulee Iin kunnanvaltuutettujen tehdä siitä päätösehdotuksesta poikkeava esitys. Jos näin ei käy ovat päätöksenteossa A, B, C ja D vaihtoehto. Kaikkia Iin Aseman osayleiskaavan valmisteluasiakirjat löytyvät tästä linkistä.

Lisäksi tässä on linkkinä (Pdf) Iin Aseman Osayleiskaavasta 18.2.2009 käydyn Viranomaisneuvottelun muistio, josta käy ilmi eri tahojen kanta Valtatie 4-linjauksiin. Tämän julkisen muistion sain Pasi Kovalaiselta sähköpostilla Pohjois-Pohjanmaan Museosta.

Iin kunnanvaltuutetuilla on kova päätös edessä ja sen tueksi he saavat ainakin kaksi adressia. Päätöksenteko tulisi saada aikaan vielä kuluvana keväänä, koska Iin Asemalla ja Ylirannalla on rakentamiskielto - jotta nämä perheet voisivat saada poikkeamisluvan rakentamiselleen on päätös saatava aikaiseksi.

Onnea päätöksentekoon!
Riitta Hopponen

Maailman suurin ii

Sunnuntai 22.3.2009 - Matti Haatainen

Iin Eläkkeensaajat on jäsenmäärältään pienehkö (alle 40) yksi Oulun piirin 18 yhdistyksestä. Toiminnan rungon muodostaa kuukauden ensimmäisenä torstaina  Iin Työväentalolla järjestettävä kahvitteluhetki, jolloin myös Eskon haitari soi ja laulu raikaa.

Niille Eläkkeensaaja- lehden lukijoille, jotka eivät ole matkanneet 4-tietä pitkin Oulusta pohjoiseen  kerrottakoon, että Ii, Perämeren historiallinen risteyspaikka, sijaitsee  Oulun ja Kemin puolivälissä. Ouluun on noin 25 minuutin eli alle 40 km:n matka. Iissä on eläkematkalaistenkin helppo pysähtyä, sillä onhan Iissä  Kuivaniemellä Merihelmi, 4-tien ainoa pysähdys- ja ruokailupaikka, josta on kauniit Perämeren maisemat. Eipä taida myöskään mistään muualta tämän valtatien varrelta Suomessa löytyä kahta 24 tunnin ruokailuhuoltoasemaa. Myös  historiallinen Iin Hamina on poikkeamisen arvoinen tutustumiskohde.

Rantaongintakilpailut Iijoen rannalta

Oulun piirin kesäjuhlaan on tähän saakka kuulunut myös onkikilpailu. Nyt kesäjuhla järjestetään naapuripitäjä Haukiputaan Martinniemellä  ja piirin rantaongintakisat vajaan kolme viikkoa myöhemmin, oikeana juhannuksena eli 24. kesäkuuta Iissä Raasakan voimalaitoksen yläaltaalla Intomieliset onkijat harmittelevat ehkä sitä, että EKL:n ongintamestaruuskilpailut osuvat seuraavalle päivälle Tervoon. Mutta ei huolta. Aikaisempien vuosien tuloksia tarkasteltaessa on helppo havaita, että matka meiltä saatikka sitten Lapista on turhan pitkä Etelän onkimaille.  Matkaa esim. täältä Iistä  Tervoon kertyy noin 320 km eli noin neljän ja puolen tunnin ajo. On siis täysin mahdollista, että etelänkin onki-ihmiset tekevät keskikesän retken vaikkapa yöttömän yön Lappiin ja paluumatkalla osallistuvat alkuverryttelynä Iin kisan avoimeen sarjaan ja jatkavat sitten  Tervon pääkisaan.

Kuuluisa kalastusalue

Koko Iijokivarsi on suosittua virkistyskalastusaluetta. Kalastusesitteet väittävät, että Kuusamon latvavesiltä alkava Iijoki haaroineen ja Perämeren suistoalueineen olisi yksi Suomen suosituimmista virkistyskalastuskohteista. Ristitiriitaisia  tunteita herättävät tietenkin  Kollajan allassuunnitelma, joka toisten mielestä parantaa vanhan lohijoen elvyttämistä ja toisten mielestä heikentää esim. Iijoen keskiosan koskikalastusta Pudasjärvellä. Suuren kysymysmerkin muodostavat myös Iin vesialueille Suurhiekalle ja Krunnien saarten lähistölle suunnitteilla olevat valtavat tuulivoimalapuistot.

Perämeren lohta onkijoille

Iin Eläkkeensaajat ovat saaneet tosiaan luvan Oulun  piiriltä järjestää ylimääräiset avoimet sarjat, joiden parhaat palkitaan lohiostokorteilla. Kalaliike Kuhan Majakka on 4-tien varrella Iijoen pohjoispuolella. Iin Eläkkeensaajat saanevat tarvittaessa järjestelyapua uuden Iin kunnan Kuivaniemen Eläkkeensaajilta. Kilpailukutsu ja mahdolliset oheistapahtumat löytyvät EKL:n Oulun piirin ja myös Iin Eläkkeensaajien  nettisivuilta.

Tervetuloa!

Jk. Samalla rannalla järjestettiin viime kesänä kesäonginnan SM-kilpailut.

Matti Haatainen
Iin Eläkkeensaajat ry
matti.haatainen@pp.inet.fi
Illinsaarentie 190 B
91100 Ii

Juttu julkaistu lehdessä: Eläkkeensaaja Nro 2/2009

Hyvät yhdistyksemme jäsenet

Maanantai 16.3.2009 - Risto Säkkinen

Viime vuosi oli Iin sosialidemokraateille toiminnan aikaa. Se, mitä teimme ja se mihin osallistuimme, onnistuivat. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää kuntavaalimenestystä. Vaalivoitto tuli meidän kaikkien ansiosta.

Miten Iin sosialidemokraattien toiminta näkyy ja kuuluu tulevina vuosina Iissä?

Työväentalon kunnostus jatkuu Kotiseutuliiton tukemana kuluvan ja kenties seuraavan vuoden. On tärkeää, että talon remontointi tuo mukanaan toimintaa. Esim. piha-alueen laittaminen jäsenistön tuella oli viisasta ja järkevää. Työväentalolla tapahtuvan meidän oman toiminnan lisääminen on suotavaa. Nykyisellä jäsenmäärällä toiminta on keskittynyttä ja ajoitettua. Toivon, että jäsenistön määrä kasvaa ja saamme siten uutta toimintaa aloitettua.

Politiikan keskeisenä kohteena on kunnalliseen päätöksen tekoon vaikuttaminen. Luottamushenkilöt tarvitsevat tukea, taustatietoa ja mielipiteitä myös omilta. Yhdessä vaikuttamalla saamme paremmat tulokset aikaan. Keskusteleva jäsenistö luo pohjan vaalivoitolle vuoden 2012 kuntavaaleissa.

Europarlamenttivaalit pidetään kesäkuun alussa. Nyt on historiallinen hetki ja mahdollisuus saada Pohjois-Suomesta sosialidemokraattinen europarlamentaarikko. Liisa Jaakonsaari tarvitsee kaikkien pohjoissuomalaisten demarien tuen ko. vaaleissa. Olisi meidän etu, että Liisa pääsisi Brysseliin.

Kevättalvisin terveisin

Risto Säkkinen
puheenjohtaja

Voiko Toivoon luottaa?

Tiistai 2.12.2008 - Iin Sosialidemokraarit ry

Kuntavaalien jälkeen on käyty iiläisten poliittisten ryhmien välillä neuvotteluja luottamuspaikkojen jakamisesta. Suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu hyvien tapojen noudattaminen. Se mikä sovitaan, pitää. Iissä vaaleissa voittaneet eli Vasemmistoliitto, Sdp ja Kokoomus sopivat yhteisen koalition muodostamisesta. Muistion allekirjoittivat Teijo Liedes, Risto Säkkinen ja Pekka Törmänen su  23.11.2008.

Olemme korostaneet avoimuutta. Meille on täysin vierasta, että sopimuksia ei kunnioitettaisi. Sunnuntaina 30.11.2008 ilmoitti kokoomuksen Pekka Törmänen, että he irtautuvat koalitiosta ja jatkavat neuvotteluja Keskustan kanssa. Sama ilmoitus kerrottiin Vasemmistoliiton edustajille. On päivänselvää, että iiläiset kokoomuslaiset haluavat olla tekemättä yhteistyötä sosialidemokraattien ja vasemmistoliittolaisten kanssa. Kokoomuksen  iiläinen "Toivo-talkoo" näyttää olevan pelkkää iltalypsyä. Sopimusrikkoja  uskoo ja toivoo, että keskustalaiset heruttavat enemmän. Takinkääntäjät ja  sanansyöjät eivät rakenna tulevaisuutta, vaan pyrkivät johonkin muuhun.  

Iin kunnan taloustilanne ei ole kaksinen. On vaikea luottaa, että ilman yhteistä ponnistelua saamme kuntamme talouden vakautumaan. Tämä edellyttää, että poliittisten toimijoiden sanaan ja sopimuksiin voidaan luottaa. Yhteistyöllä voi Ii säilyä suomalaisena kuntana. Poliittisten hämmentäjien tarkoituksena on luopua Iin itsenäisyydestä. Miten Ii voi olla olemassa? Ainoa vaihtoehto lienee, että Iin keskusta, vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit löytävät toisensa luottamuspaikkaneuvotteluissa.

Iin Demareiden mielestä

Tiistai 21.10.2008 - Iin Demarit

Iin Demareiden vaaliteltalla lauantaina 18.10.2008 kävi runsaasti kuntalaisia keskustelemassa ajankohtaisista asioista.

Iin Demareiden ehdokkaat päättivät koota ajankohtaisia teemoja yhteen ja jakaa ne kuntalaisille ja muistuttaa samalla varsinaisesta vaalipäivästä. Keskiviikosta 22.10.2008 alkaen postilaatikkoihin jaettavassa lehtisessä ovat seuraavat tärkeänä pitämämme asiat.

Iin Demareiden mielestä:

• Iihin tarvitaan uusi päiväkoti.
• Lähikoulut tulee säilyttää 0-6 luokkaisina.
• Terveyskeskuspalvelut tulee turvata.
• Illinsaaren silta on rakennettava.
• Ojakylän viemäröintiä ei saa maksattaa asukkailla.
• Kuka auraa yksityistiet 1.1.2009, kun Iin kunta lakkautti hoitosopimukset?
• Väestön ikääntyminen tulee ottaa huomioon.
• Iin ja Kuivaniemen alueita tulee kehittää tasapuolisesti.
• Kuntaliitoksen välitilinpäätös on tehtävä nyt.

Kohti reilua ja avointa kuntaa

Torstai 2.10.2008 - Risto Säkkinen

Olen asunut Iissä toistakymmentä vuotta. Varsin pian huomasin iiläisen kunnallispolitiikan olevan keskustelevampaa ja pohtivampaa kuin mihin olin Kuusamossa ja Oulussa tottunut. Täällä koettiin ensiarvoisen tärkeänä ottaa kaikkien  mielipiteet tosissaan huomioon. Kunnallinen päätöksenteko perustui ajatukseen toimia kuntalaisten puolesta. Miten nyt?

Huonommin. Kunnalliseen päätöksentekotapaan on tullut kummallinen ennalta-arvattavuus. Kunnallisvaaleissa saatu oikeutus toimia kuntalaisten edushenkilönä ei saisi tuottaa itseriittoista tapaa päättää kaikesta kuntalaisia ( lue äänestäjiä) kuulematta.   Mihin katosi aito keskustelu ja pohdinta? Asioiden avoimuus ja kuntalaiskeskustelu tuntuvat olevan lähes kirosanoja. Tällä hetkelläkin on muutamia asioita, jotka olisi päätetty tai tulisivat päätetyiksi paremmin avoimella keskustelulla. Esimerkkeinä ovat 1. Miten perusopetus tulisi järjestää kuntalaisten mielestä ( kouluverkkoasia) 2. Vesihuoltoon liittyvät asiat mm. Ojakylän viemäröinti ja Iin vedenpuhdistamon kapasiteetti 3. Matkailuohjelma, joka on raakileena olemassa, mutta josta ei voida keskustella ennen päätöksiä.  Minusta kuntalaisten tulee saada isoista asioista tietoa jo valmistelun kuluessa. Me iiläiset emme tarvitse kunnan asioiden hoidossa kähmintää ja salaisuuksia. Me tarvitsemme avoimuutta ja reiluutta kunnallisessa päätöksenteossa.

Kunnan palveluiden tuottaminen on pitkälti riippuvainen henkilöstön työpanoksesta. Usein kuulee korostettavan henkilöstön hyvinvoinnin näkyvän laadukkaampana palveluna, josta seuraa hyvää kuntalaisille. Näin varmaan onkin.  Miksi sitten  iso osa kuntamme henkilöstöstä on varpaillaan oman työnsä puolesta? Koska he pelkäävät työnsä ja työpaikkansa puolesta. Ensimmäinen pelottelun kohde on "Valkeantalon", kunnantalon toimistoväki, joka on kahden vuoden sisällä toisen kerran syynissä. Heille ei kerrota,  kuinka moni saa jatkaa töissä vuoden vaihteen jälkeen. Ainakaan sitä ei ole selvitetty missä ja mitä työtä heillä on. Tässä jaossa seutukunnallinen kuntapalvelutoimisto valitsee ensin toimistoväkensa. Miten käy lopuille? Työntekijät ovat aiheesta jännittyneinä. Kunnalliset palvelut voidaan tuottaa kilpailukykyisesti, jos näin ei tapahdu on järjestelyissä ja johdossa muutettavaa.

Miten pääsemme kohti avointa ja reilua kunnallispolitiikkaa? Ainoa keino on äänestää kunnallisvaaleissa. Käyttämätön mielipide eli ääni palvelee parhaiten salailua ja hyss-hyss politiikkaa kannattavia. Suomi on ollut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden edelläkävijämaa.

Käyttäkäämme äänioikeuttamme.

Vapaa-ajan haasteita

Keskiviikko 1.10.2008 - Matti Haatainen

On helppo yhtyä ajatukseen, että liikunta ja nuorisotyö ovat oikein ymmärrettyinä, keskeinen osa suomalaista hyvinvointipolitiikkaa ja myös osa kuntien peruspalveluja.

Minulla on ollut ilo olla mukana vapaa-aikalautakunnan varajäsenenä muutamissa kokouksissa ja todeta sekä jäsenten että liikunta- ja nuorisopuolen henkilöstön hyvä henki. Tottakai sopiva "kyläpolitikointi" ja  näkemyserot kuuluvat asiaan kokouksissa. Mutta kaikki tuntuvat ymmärtävän liikunta- nuorisotyön ennaltaehkäisevän merkityksen ja se ohjaa myös monia päätöksiä.

Vaikka kasvava Ii joutuu satsaamaan yhä enemmän lakisääteisten menojen ja hankkeiden kanssa, niin korkeimpien kuntapäättäjien pitäisi myös ymmärtää vapaa-aikapuolen lähitulevaisuuden pääinvestointikohteen, monitoimi- liikuntahallin, merkitys.

Kirjoituspäiväni oma liikuntaosuus rajoittuu tällä kertaa siihen, että lähden vetämään Illinsaaren hiihtomajan lähimetsiin Iin kunnanmestaruussuunnistuskilpailujen alle 10-vuotiaiden lasten rastireittiviitoitusta. Ehkäpä tälläkin on pienenpieni merkitys tavoiteltaessa unelmaani: terveempi iiläinen. Iin kunnan Info-pisteessä törmään loistavaan ohjeeseen:KKI-Kuntokalenteri 60+. Se kannattaa käydä hakemassa.

"Kunnossa kaiken ikää"

Löydän selatessani (www.kunnat.net)-sivuja toteamuksen, että terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja syrjäytyneiden nuorten auttaminen on kymmenkertaisesti halvempaa kuin seurausten hoitaminen. Kyseinen opastuskalenteri on yksi  esimerkki valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman aikaansaannoksista. Ohjelman tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita säännöllisen liikunnan pariin. Kyllä alle 60-vuotiaatkin voivat saada tästä kalenterista sopivia vinkkejä. Iin vapaa-aikatoimen  KKI -esimerkki on jo vuosia jatkunut KUNTOKORTTI -toiminta kaikille yli 15v. kuntalaisille. Kuntokortin avulla halutaan kannustaa iiläisiä omaehtoiseen liikuntaan  unohtamatta järjestettyjä liikuntatapahtumia ja ohjattuja liikuntatuokioita.

Koko kylä kasvattaa

Tiistai 30.9.2008 - Susanna Illikainen

Kauhajoen traagiset tapahtumat ovat saaneet taas suomalaiset pohtimaan, mikä ajaa nuoren ihmisen moiseen veritekoon. Missä on vika, kuka on syyllinen? Haluaisimme löytää sormella osoitettavan syyllisen - vanhemmat tai poliisin. Olisi helppoa kun voisi syyttää jota kuta, eikä tarvitsisi katsoa ainakaan itseään peiliin.

Nykyelämä on muuttunut hektiseksi, itsekkääksi extreme-seikkailuksi. Meiltä vaaditaan paljon, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Me itsekin odotamme elämältä paljon: huippu hetkiä ja jatkuvaa uudistumista. Itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ovat lisääntyneet ja lapsemmekin ottavat näistä asenteista elämäneväitä omiin reppuihinsa.

Oikean ja väärän ero on häilyvä. Tarkoitus pyhittää keinot - vaikka hyötyjä olisi yksi ainoa henkilö. "Minä haluan.." on yhä useamman ihmisen huulilla. Auktoriteetteja ei kunnioiteta enää samalla tavalla kuin ennen. Opettajat eivät voi tehdä mitään, jos luokkahuoneessa joku oppilas "kokeilee rajojaan". Ja oppilaat tietävät sen. Me vanhemmat olemme ne, joiden vastuulla on opettaa lapsillemme toisten ihmisten ja auktoriteettien kunnioitus. Niitä tarvitaan - vielä nykymaailmassakin. Yhteiskunta ei toimi, jos jokainen yksilö on ns. "oma herransa".

Vanhemmilla on lastensa kasvatusvastuu, mutta jokaisella on velvollisuus huolehtia myös yhteisöstä. "Koko kylä kasvattaa" on hyvä periaate ja välillä tuntuu, että se olisi hyväksi myös meille aikuisille. Meidän tulisi pitää yhteisöstämme huolta, niin hyvissä kuin huonoissakin elämän vaiheissa. Kuinka moni esimerkiksi auttaa naapuriaan tarvittaessa? Onneksi on vielä niitäkin seutuja, joissa naapurit välittävät toisistaan!

Kaikilla ei ole enää ympärillään luonnollista tukiverkkoa. Sukulaiset saattavat olla toisella puolella Suomea tai sitten sukulaisia ei ole. Sen vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä eri järjestöjen tekemän työn merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa. Neuvoloilla, päivähoitopalveluilla ja kouluilla tulisi olla resursseja tehdä ennalta ehkäisevää työtä, jotta lasten ja nuorten syrjäytyminen ja muut ongelmat voitaisiin tunnistaa ja ehkäistä ajoissa ja jotta palveluita ja hoitoakin voitaisiin tarjota riittävästi kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Pidetään huolta toisistamme. Annetaan lapsillemme kunnon eväät elämään ja huolehditaan myös läheisistämme. Unohdetaan välillä oma etu ja mietitään, mikä olisi meille parasta.

Iin sijainti etu yrityksille

Tiistai 30.9.2008 - Riitta Hopponen

Koko Iin kunnan alue sijaitsee Euroopan unionin ohjelmakaudella 2007-2013 rakennerahaston tukien piirissä ja sen lisäksi kuulumme myös Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Ohjelmien tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden lisääminen yritystuki-, koulutus- ja kehittämishankkeiden avulla. Avustukset mahdollistavatkin omalta osaltaan Iihin sijoittuville yrityksille resursseja kehittää yritystoimintaansa.

Sijainnista hyötyvät niin kunta kun sen alueen yrityksetkin, sillä tehdyn matkailutuloselvityksen mukaan nelostieltä Iissä poikenneet jättivät Iihin n. 6,3 M€ vuonna 2006.

Iin kunnan työpaikkaomavaraisuus on 72%. Iin kunnan alueen reilusta 360 toimipaikasta yli 70 on tukku- ja vähittäiskaupassa ja rakentamisessa yli 60. Teollisuus työllistää Iissä yli 400 henkilöä, kunta yli 500 ja seuraavina tulevat kaupanala. 

Iistä käydään töissä Oulun seudulla ja Kemi-Tornio alueella. Iin kunnan omistama Iilaakson Teollisuuskylä Oy vuokraa ja myy toimitiloja. Iin Micropolis Oy vuokraavat toimitiloja yrityksille. Nämä yritykset tarjoavat myös monenlaisia toimitilaratkaisuja sekä kokous- ja koulutustiloja. Kehittämishankkeet kuuluvat myös osana Iilaakson Teollisuuskylä Oy:n ja Micropolis Oy:n toimintoihin. Iissä ei ole peruskoulun jälkeen tarjota Lukion lisäksi ammatillista koulutusta. Erilaiset ammattitutkintoon johtavat kurssit ovat kuitenkin löytäneet Iin Micropoliksen ja tarjoavatkin iiläisille ja lähialueen ihmisille jatkokoulutuksen oman kunnan alueella. Iin lukion profiloituminen taiteeseen ja yrittäjyyteen tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden yrittäjäkasvatukseen.

Iin kunta tarvitsee tuloja

Iin kunnan käyttötalouden tulot olivat vuonna 2007 6,1 M€ ja menot 45,2 M€ eli käyttötalouden nettomenot olivat 39 M€. Vuonna 2007 Iin kunta käytti tulojen vähentämisen jälkeen Sosiaali- ja terveyspalveluihin nettona -22,7 M€, joka on koko Iin kunnan tilinpäätöksen nettomenoista lähes 56% ja opetuspalveluihin -6,6 M€ eli yli 16% koko kunnan nettomenoista. Iin kunta on kehittyvä kunta, joka tarvitsee lisää tulopohjaa. Valtionosuudet olivat vuonna 2007 +20,6 M€ ja ne eivät riitä kattamaan Iin kunnan tarjoamien peruspalveluiden menoja.

Iin kunnan verotulot olivat vuonna 2007 +21,4 M€. Lisää verotuloja Iin kunta voi saada uusilta yrityksiltä ja asukkailta. Iin kunnan menot vuonna 2007 Elinkeinojen kehittämiseen olivat -0,67 M€ ja tulot 0,18 M€. Elinvoimapalveluiden nettomenot olivat -0,48 M€, joka on koko Iin kunnan käyttötalouden nettomenoista 1,19%. Tässä summassa on mukana myös kuntamarkkinointi, joka kattaa myös tonttimarkkinoinnin. Vuodelle 2007 budjetoitiin kehittämishankkeita, mutta osa niistä ei käynnistynyt koska ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi rahoituspäätöksiä ei saatu. Vuoden 2008 talousarvion käyttötalouden nettomenot Elinvoimapalveluissa ovat noin -0,6 M€.

Elinkeinoneuvonnan uudet tuulet

Vuoden 2009 alusta nykyisistä Elinvoimapalveluista kuntamarkkinointi, kehittäminen ja yritysneuvonta ostetaan ostopalvelusopimuksella perustettavalta Iilaakso Oy:ltä ja Iin kunnanhallituksen alle jäävät maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut, Iin ja Kuivaniemen Lähineuvostot sekä kehittämishankkeet joissa hakijana toimii Iin kunta. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on lisätä panostusta yritysneuvontaan ja näin ollen saada apua yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Iin kunnan alueella. Iilaaksossa on kaavoitettuja teollisuustontteja yhteensä yli 20 hehtaaria, joten tilaa uusille yrityksille Iin kunnan alueella on runsaasti.

Tavoitteena energiaomavaraisuus

Nykypäivänä paljon puhuttu energia-ala työllistää sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa reilun sata työntekijää. Uusia aloja on pyritty kehittämään mm. Oulunkaaren seutukunnan jo päättynyt peltoenergiahanke pyrki selvittämään maatalousyrittäjien kiinnostusta peltoenergiaan tätä työtä jatkaa Iin kunnan osa omistama Kuiva-Turve Oy.

Iin kunnan alueella on tukikelpoista peltoa noin 2500 ha, joka jakautuu noin 115 aktiivitilalle. Pinta-alasta valtaosa on kuitenkin nurmikasveilla jolla tuotetaan rehua karjankasvattajille. Peltoenergiasta on luotu vaihtoehto vanhoille pajuttuneille pelloille ja turvetuotannosta vapautuville aloille, sen kannattavuus esim. ruokohelvellä on kuitenkin huono, koska turvetuotannosta vapautuvia peltoja ei saa tämän hetkisten tietojen mukaisesti ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin kun nämä alat tulkitaan nykyisten asetusten ja säädösten mukaisesti raivioiksi. Energiakasvien viljely onkin taloudellisesti kannattavaa vain ns. tukipelloilla. Energiakasvien viljelypinta-alan kasvattaminen muille, kuin nykyisille pelloille edellyttäisikin Eu- ja kansallisten maataloustukien asetusten ja säädösten muutosta.

Iin kunnan Elinkeino-ohjelman 2009-2013 tavoitteena on, että uusiutuvan energiatuotannon tuotanto ja omavaraisuus kasvaa niin, että energiaa ostetaan nykyistä vähemmän alueen ulkopuolelta. Tähän tavoitteeseen pääseminen ei ole utopistinen, mutta vaatii kunnalta panostuksia, jotka kuitenkin pitkällä aikavälillä tuovat rahat takaisin.

Kuntatalouden kultainen tasapaino

Kaiken kaikkeaan Iin kunnan peruspalveluita ja elinkeinoja tulisi kehittää tasapainossa. Valtaosa Iin kunnan käyttötalousmenoista kuluu peruspalveluihin ja niiden kehittämiseen. Mutta elinkeinojen kehittämiseen koko suuren Iin kunnan alueella tulisi tasapuolisesti varata määrärahoja, koska valtionapujen kasvukaan ei ole näköpiirissä tarvitaan yritysten tänne tuomia veroeuroja. Kehittämistä ei tule kuitenkaan tehdä peruspalveluiden kustannuksella vaan jo 1980-luvulta asukaslukuaan kasvattaneen Iin kunnan tulee löytää kultainen tasapaino peruspalveluiden tuottamisen ja elinkeinojen kehittämisen välillä. Tulevalla valtuustolla on edelleen maksettavana -24 M€:n velka ja katettavana yli -3,9 M€:n alijäämä, joten tekemistä ja päätettävää uudella valtuustolla riittää.

Onko isoin aina kauneinta?

Maanantai 29.9.2008 - Kari Kiuttu

Siinäpä käsite joka aiheuttaa varmaan paljon sanomisia ja väittelyitä. On tietenkin otettava huomioon, kuka rakastaa mitäkin.
Itse olen nähnyt maailmaa sen verran, että tiedän miltä se isokin näyttää. Olen syntynyt ja kasvanut maaseudulla ja huomannut, että täällä "syrjäkylissä" on myös elämää, kauneutta ja avaruutta elää auvoista elämää.
Nykypäivinä on ikävä kyllä tullut myös tänne näitä lieveilmiöitä. Osalla meistä ihmistä on sellainen ajattelutapa, että isoin on parasta ja mahtavaa. Minusta tämä ajattelutapa on väärä ja tulenkin perään kuuluttamaan niitä arvoja joita löytyy ainoastaan pienyhteisöistä. Tulen puolustamaan pieniä kyläkouluja esim. ala-asteluokat samassa tutussa ja turvallisessa kyläkoulussa. Tämän on historiakin tullut näyttämään, että oppilaat ovat rauhallisimpia, sosiaalisimpia ja oppimishaluisimpia, kuin valtavissa suurkouluissa. Opettajat tunteva myös olonsa  turvallisemmaksi näissä kouluissa.
Pienissä kouluissa kaikki tuntevat toisensa ja kommunikointi on varmasti kaikin puolin helpompaa. Kunnissa virkamiehet ovat kyllä tehneet laskelmia, että pikkukoulut tulevat kalliiksi ja ovat epäkäytännöllisiä. Summia ja laskelmia voidaan toki tehdä ja  pyöritellä miten vain, jokaisella on omat tyylinsä. Silti en halua, että maaseudut "syrjäkylät" unohdetaan ja jätetään oman onnensa nojaan.
Tänne on myös tehtävä  järkiperäisiä, kestäviä ja kauaskantoisia suunnitelmia, jotka palvelevat meitä kaikkia. Kylä- ja vanhempainyhdistyksiä on tuettava ja annettava heille tarvittava apu. Mitä paremmin nämä yhdistykset toimivat, niin sitä paremmin kylät jaksavat. Tällä yhteen kuuluvaisuudella ja yhteen hiileen puhaltamisella sekä toisemme huomioiden saamme paremman ja onnellisemman yhteisön.

Työväentalolla tapahtuu

Sunnuntai 28.9.2008 - Juha Räinä

Iin Työväentalolla tapahtuu

Iin Työväentalo valmistui 1909. Talo toimi monitoimitiloina, siellä järjestettiin alusta saakka juhlia, esitettiin näytelmiä ja talolla toimi lähes parikymmentä vuotta myös lainakirjasto. Uutta Työväentaloa alettiin rakentaa palaneen tilalle samana vuonna 1915 lääninarkkitehti Harald Andersin piirustusten mukaisesti. Sähköt Iin Työväentalolle saatiin 1919-1920. Vuonna 1930 työväentalot naulattiin kiinni ja talo hiljeni lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes toiminta voitiin taas aloittaa. Iin Työväentalo toimi vuonna 1940 myös evakkojen majoitustilana, muutoin sotavuosina toiminta oli vähäistä huvitoimikunnan iltamia lukuun ottamatta. Iin Työväentalolla alettiin näyttää elokuvia 1950 luvulla mutta televisioiden yleistyttyä elokuvien näyttäminen hiljeni 1980-luvulla ja loppui videoiden yleistyttyä. Sisävessat Iin Työväentalolle rakennettiin 1969-70.

Vuosituhat vaihtui ja 2000-luvun alussa toiminta Iin Työväentalolla oli hiljaista. Iin Demareiden johtokunta kamppaili jokaisessa kokouksessaan rahojen riittävyydestä talon ylläpitoon. Iin kansalaisopisto tarvitsi muutama vuosi sitten tiloja ja Iin Työväentalolta löytyivätkin tilat näytelmäharjoitusten, jumppien ja erilaisten muiden kurssien pitoon. Lisäksi 2000-luvulla IIK-Kauhuelokuvafestivaalitkin löysivät tiensä Iin Työväentalolle. Iin Työväentalo heräsi henkiin.

Ajankohtainen peruskorjaus

Kotiseutuliitto järjesti Oulussa syksyllä 2006 seminaarin aiheena seurojen- ja työväentalojen kunnostus ja peruskorjaus. Osallistuin tilaisuuteen johtokunnan jäsenenä ja mukanani tilaisuudessa oli Juhani Juutilainen. Tilaisuudesta saimme tarvitsemaamme tietoa vanhan korjaamisesta. Keskustelut Kotiseutuliiton edustajien kanssa antoivat meille tietoa avustusrahojen hakemisesta. Iin Demareiden johtokunta päättikin kunnostustöiden aloittamisesta Iin Työväentalolla syksyllä 2006.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pitkän linjan rakennusmestari Gustav Smedlund teki talolle perusteellisen kuntotarkastuksen. Suomalaisessa mittakaavassa talon pitkä historia huomioon ottaen asteikolla 1-10 Iin Työväentalo sai arvosanaksi yhdeksän. Hyvästä kunnosta huolimatta talo vaati remonttia. Tarkat selvitykset ja suunnitelmat auttoivat, sillä Iin Työväentalo sai Kotiseutuliitolta korjausavustusta 20.000€. LVI- ja sähkösuunnitteluun saatiin avustusta 5.400 €, jolla saatiin kattavat suunnitelmat. Suunnitelmat olivat jopa niin kattavat, että niiden perusteella pyydetyt ja saadut urakkatarjoukset piti hylätä. Johtokunta päätti tehdä tärkeimmät korjaukset ensin. Kuntalaisille ja ohikulkijoille näkyvin osa eli ulkokuoren maalaus päätettiin jättää kolmivaiheisen remontin viimeiseksi työksi. Jotta käyttökustannuksissa voitaisiin aloittaa säästöt Iin Työväentalon remontti aloitettiin kesällä 2008 wc-tilojen remontilla, eräillä sähkötöillä ja kaukolämpöön liittämisellä.

Kesällä 2008 aloitetussa wc-remontissa purettiin 1969-70 vanhan "rossipohjan" kylkeen valettu ja hiekalla täytetty wc-tila. Tällä toimenpiteellä alapohjan tuuletus saatiin jälleen toimimaan, lisäksi purkuvaiheessa löytyi vanhan laajennuksen sisään jäänyt hirsirakenne joka olisi saattanut aiheuttaa ajan kuluessa riskin. Aikanaan 1960-70 luvun sen aikaisilla rakennustavoilla on ympäri Suomen osin pilattu tai täysin tuhottu lukematon määrä vanhoja rakennuksia. Iin Työväentalon remontti aloitettiinkin juuri oikeaan aikaan ja talo säilyy tällä peruskorjauksella pitkälle tulevaisuuteen.

Muistojen talo

Timon ajatuksia

Lauantai 27.9.2008 - Timo Hand

Itse en ole viemässä Iitä Ouluun, kyllä sen tietää, miten näille reuna-alueille kävisi ja montakohan valtuutettua me Ouluun saataisiin, aika vähän.

Tosin jo nyt joudutaan osa valtionhallinnon palveluista sekä  terveydenhuollon palveluista hakemaan Oulusta.

Kehitetään me vain Iin kuntaa itsenäisenä yhdessä Oulun kaaren- seutukunnan kanssa ja pidetään se maaseutukuntana, jossa on ihmisten hyvä elää ja asua.

Vauhti on ollut viime vuosina kova, vaikka ei ole oikein entistä saatu valmiiksi on pitänyt jo suunnitella ja tehdä uutta. Kunnan henkilöstö on joutunut kohtuuttoman koville, on muutosta muutoksen jälkeen ja useissa työpisteissä työskennellään äärirajoilla, ja pelko myös oman työpaikan säilymisestä on suuri.

Henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja myös palkattava uutta henkilöstöä missä sitä tarvitaan.

Väestön kasvu aiheuttaa päättäjille myös haasteita, miten saadaan kaikille kuntalaisille peruspalvelut turvattua tasapuolisesti koko kunnan alueella.

Myös kuntaan muuttaneille asukkaille on lunastettava lupaukset, mitä on

heille luvattu, kun muuttavat Iihin. Hyvin pienillä panostuksilla voidaan kuntalaisten viihtyvyyttä parantaa; tiestön, rantojen ja yhteistenalueiden kunnostamisella ei tarvita suuria rahallisia panostuksia kun tartutaan toimeen ja huolehditaan ja on halu korjata pienetkin asiat.

Haja-asutusalueille rakentamiseen on edelleen suhtauduttava myönteisesti eli tonttikoko on oltava kohtuullinen.

Poliitikoilta odotan enemmän yhteistyötä, ettei  runnata enemmistöllä kaikkia päätöksiä läpi, enemmän vaihtoehtoja ja keskustelua asioista.

Mielestäni jokainen valtuutettu  tekee päätökset itsenäisesti. Minä en ole ryhmäkurin kannattaja ja kuntalaisten palautehan päätöksistä - ainakin negatiivinen - tulee varmasti esille turuilla ja toreilla sekä tiedotusvälineitten kautta. Valtuutettujen ja virkamiesten tulisi muistaa kenen asioita me päätämme ja kuka on palkanmaksaja = Kuntalaiset.

Nyt on kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Varmaan löydätte mieluisan ehdokkaan listaltamme, käykää äänestämässä - vain sillä lailla voitte vaikuttaa ja saada myös muutosta aikaan.

Arvostetaanko päivähoitoa liian vähän?

Perjantai 26.9.2008 - Satu Sassi

Olen Satu Sassi, 31-vuotias lastentarhanopettaja. Tällä hetkellä työskentelen viransijaisena Kuivaniemi-Olhava päivähoitoalueen aluevastaavana. Pyrin olemaan positiivinen sekä avoin ja haluan kehittää itseäni niin ammatillisesti kuin ihmisenä. Harrastuksiini kuuluvat kaikenlaiset käsityöt (haluan kokeilla uutta), lukeminen ja partio. Partio on minulle elämäntapa, joka vie lähelle luontoa. Partiossa jokainen voi olla oma itsensä ja se on kehittänyt ja kasvattanut minua ihmisenä. Lähellä sydäntäni ovat lapset ja nuoret. Tämän päivän yhteiskunta vaatii meiltä aina vain enemmän ja enemmän. Valitettavasti sillä on vaikutus lapsiin ja nuoriin. Usein vanhemmille ei ole aikaa ja voimia huolehtia jälkikasvustaan sillä tavalla kuin he haluaisivat.

Kuntien tulisi panostaa päivähoitoon ehdottomasti enemmän. Päivähoidon tulisi olla kaikille tasavertaista. Tällä hetkellä sen järjestäminen tuntuu olevan mahdotonta.

Arvostetaanko päivähoitoa liian vähän? Kaikkihan on aina kiinni rahasta. Arvostus toisi lisärahoitusta.

Nuorille tulisi järjestää enemmän harrastusmahdollisuuksia ja ne tulisi olla kaikkien saatavilla vanhempien varallisuudesta riippumatta. Nuorten pahoinvointi, josta niin paljon puhutaan, tulisi pyrkiä ennakoimaan ja siihen tulisi puuttua ajoissa.

Samoin vanhusten kotona asumisen tukemista pitäisi parantaa, sillä laitokseen joutuessaan vanhuksella on hyvin pian edessään laitostuminen. Pahimmillaaan on elämänhalun hiipuminen, vaikka hoitoalalla työskentelevät ovat varmasti päteviä ja ammattitaitoisia. Resurssit ja voimavarat kuulostavat kuitenkin olevan hyvin rajallisia.

Kaikkien meidän pienellä panoksella ja silmien aukaisemisella on merkitystä monen ihmisen elämään. Tehdään se yhdessä.

Ajankohtaiset jätevesiasiat mietityttävät Ojakylällä

Torstai 25.9.2008 - Eero Pentti

Onko vaihtoehto sitten jätevesiviemäriin liittyminen? Kaava-alueella liittyminen jätevesijärjestelmään on n. 2500 €/talous ja kaava-alueen ulkopuolisilla alueilla paineviemärijärjestelmänä n. 7000 €/talous. Käytännössä kuntalaiset ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa haja-asutusalueella. Mikäli kunta päätyy kuitenkin Iin Vesihuoltolaitoksen Johtokunnan esittämään viettoviemärijärjestelmään ovat kustannukset samat kuin kaava-alueella.

Jätevesiasiat eivät ole kuitenkaan niin yksinkertaiset. Mikäli Iin kunnan nykyiseen Jätevedenpuhdistamoon lisätään uusia kiinteistöjä ei kapasiteetti enää riitä. Suunnitelmat kapasiteetin lisäämiseksi tulee tehdä, koska esim. Pohjois-Iin, Tikkasenharjun ja Alarannan uudet kiinteistöt liittyvät jätevesijärjestelmän piiriin. Seuraavana ovat vuorossa Ojakylän ja Aseman seutu ja ennen näiden alueiden liittämistä jätevesijärjestelmään tulee Iin Jätevedenpuhdistamon kapasiteettiä lisätä huomattavasti.

Iin Vesilaitoksen johtokunta on tehnyt yksimielisen päätöksen vuonna 2008, että Ojakylän viemäröinti hoidetaan viettoviemärinä kuten muillakin asuinalueilla - hyvänä esimerkkinä toimii Pohjois-Ii, joka sekin on haja-asutusaluetta. Merkillistä on, että asia kuitenkin kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin toimesta otettiin kunnanhallitukselle vietäviin asioihin - asia kuitenkin jätettiin Kunnanhallituksessa pöydälle. Ilmeisesti Kunnanhallitukselle toimitettu toistasataa nimeä sisältänyt Adressi sai Kunnanhallituksen jäsenet pohtimaan asiaa kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Ojakylän viemäröintiasia on saanut suuren merkityksen, sillä se ohjaa vastaavaa päätöksentekoa Iin kunnassa haja-asutusalueiden viemäröinnissä. Mikäli Kunnanhallituksen jäsenet päättävät rankaista Ojakylän asukkaita kalliilla paineviemäriratkaisulla, johon ei tarvitse päätyä Ojakylän maasto-olosuhteiden vuoksi ei Iin kunnan keräämällä kiinteistöverolla ole enää kyläläisille katetta. Ojakyläläisiä mietityttää jo Praavantien, Härmänkujan ja Takatien muuttuminen yksityisteiksi. Erityisesti Härmänkuja ja Praavantie ovat ensivuoden alusta mielenkiintoisia yksityisteitä, koska ne johtavat Iin kunnan ylläpitämiin toimintoihin, eli Praavan vene- ja kalasatamaan sekä Ojakylän kouluun. Onko niin, että Ojakylän asukkaiden tulee kustantaa muille hyvät tiet ja toimia Iin kunnan muiden alueiden viemäröinnin maksumiehenä.

Toivonkin, että nämä Ojakylän nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin vaikuttavat asiat käytäisiin lävitse rauhassa ja niissä otettaisiin huomioon kuntalaisten tasavertaisuus. Ojakylän asukkaille on luvattu järjestää kuulemistilaisuus/esittely viemäröinnistä. Samassa tilaisuudessa olisi hyvä käydä lävitse Iin kunnan suunnitelmia Praavantien ja Härmänkujan kunnossapidosta ja käytöstä.

Opintiellä

Torstai 25.9.2008 - Arja Heinikoski

Koulujen lukumäärän vähenemisestä huolimatta, lapset ovat pysyneet yhtä innokkaina oppijoina kuin aikaisemminkin. Se tosiasia, että ympäröivä maailmamme muuttuu jatkuvasti, ei ole vaikuttanut lapsien ja nuorten tarpeeseen saada hyvää opetusta. Päinvastoin, nopeasti muuttuva maailma edellyttää entistä enemmän hyvän opetuksen tarjoamista kaikille lapsille. Mielestäni sitä on kunnassamme onnistuttu myös tarjoamaan.

Tulevina vuosina uudessa Iin kunnassa on toivottavasti lapsilla edelleen hyvät mahdollisuudet  perusopetuksen saamiseen. Muutoksia koulumaailmaan on varmasti tulossa tulevaisuudessakin, mutta niihin tulee suhtautua avoimin mielin. Muutoksia tehtäessä lasten oppimismahdollisuudet eivät kuitenkaan missään nimessä saa huonontua. Opintiellä olevien oikeuksista on huolehdittava ja tästä vastuu on kotikunnan päättäjillä. Hyvän koulutuksen saaneet lapset ovat kuntamme tulevaisuuden voimavara.