Koko kylä kasvattaa

Tiistai 30.9.2008 - Susanna Illikainen

Kauhajoen traagiset tapahtumat ovat saaneet taas suomalaiset pohtimaan, mikä ajaa nuoren ihmisen moiseen veritekoon. Missä on vika, kuka on syyllinen? Haluaisimme löytää sormella osoitettavan syyllisen - vanhemmat tai poliisin. Olisi helppoa kun voisi syyttää jota kuta, eikä tarvitsisi katsoa ainakaan itseään peiliin.

Nykyelämä on muuttunut hektiseksi, itsekkääksi extreme-seikkailuksi. Meiltä vaaditaan paljon, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Me itsekin odotamme elämältä paljon: huippu hetkiä ja jatkuvaa uudistumista. Itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ovat lisääntyneet ja lapsemmekin ottavat näistä asenteista elämäneväitä omiin reppuihinsa.

Oikean ja väärän ero on häilyvä. Tarkoitus pyhittää keinot - vaikka hyötyjä olisi yksi ainoa henkilö. "Minä haluan.." on yhä useamman ihmisen huulilla. Auktoriteetteja ei kunnioiteta enää samalla tavalla kuin ennen. Opettajat eivät voi tehdä mitään, jos luokkahuoneessa joku oppilas "kokeilee rajojaan". Ja oppilaat tietävät sen. Me vanhemmat olemme ne, joiden vastuulla on opettaa lapsillemme toisten ihmisten ja auktoriteettien kunnioitus. Niitä tarvitaan - vielä nykymaailmassakin. Yhteiskunta ei toimi, jos jokainen yksilö on ns. "oma herransa".

Vanhemmilla on lastensa kasvatusvastuu, mutta jokaisella on velvollisuus huolehtia myös yhteisöstä. "Koko kylä kasvattaa" on hyvä periaate ja välillä tuntuu, että se olisi hyväksi myös meille aikuisille. Meidän tulisi pitää yhteisöstämme huolta, niin hyvissä kuin huonoissakin elämän vaiheissa. Kuinka moni esimerkiksi auttaa naapuriaan tarvittaessa? Onneksi on vielä niitäkin seutuja, joissa naapurit välittävät toisistaan!

Kaikilla ei ole enää ympärillään luonnollista tukiverkkoa. Sukulaiset saattavat olla toisella puolella Suomea tai sitten sukulaisia ei ole. Sen vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä eri järjestöjen tekemän työn merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa. Neuvoloilla, päivähoitopalveluilla ja kouluilla tulisi olla resursseja tehdä ennalta ehkäisevää työtä, jotta lasten ja nuorten syrjäytyminen ja muut ongelmat voitaisiin tunnistaa ja ehkäistä ajoissa ja jotta palveluita ja hoitoakin voitaisiin tarjota riittävästi kaikille, jotka niitä tarvitsevat.

Pidetään huolta toisistamme. Annetaan lapsillemme kunnon eväät elämään ja huolehditaan myös läheisistämme. Unohdetaan välillä oma etu ja mietitään, mikä olisi meille parasta.

Iin sijainti etu yrityksille

Tiistai 30.9.2008 - Riitta Hopponen

Koko Iin kunnan alue sijaitsee Euroopan unionin ohjelmakaudella 2007-2013 rakennerahaston tukien piirissä ja sen lisäksi kuulumme myös Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Ohjelmien tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden lisääminen yritystuki-, koulutus- ja kehittämishankkeiden avulla. Avustukset mahdollistavatkin omalta osaltaan Iihin sijoittuville yrityksille resursseja kehittää yritystoimintaansa.

Sijainnista hyötyvät niin kunta kun sen alueen yrityksetkin, sillä tehdyn matkailutuloselvityksen mukaan nelostieltä Iissä poikenneet jättivät Iihin n. 6,3 M€ vuonna 2006.

Iin kunnan työpaikkaomavaraisuus on 72%. Iin kunnan alueen reilusta 360 toimipaikasta yli 70 on tukku- ja vähittäiskaupassa ja rakentamisessa yli 60. Teollisuus työllistää Iissä yli 400 henkilöä, kunta yli 500 ja seuraavina tulevat kaupanala. 

Iistä käydään töissä Oulun seudulla ja Kemi-Tornio alueella. Iin kunnan omistama Iilaakson Teollisuuskylä Oy vuokraa ja myy toimitiloja. Iin Micropolis Oy vuokraavat toimitiloja yrityksille. Nämä yritykset tarjoavat myös monenlaisia toimitilaratkaisuja sekä kokous- ja koulutustiloja. Kehittämishankkeet kuuluvat myös osana Iilaakson Teollisuuskylä Oy:n ja Micropolis Oy:n toimintoihin. Iissä ei ole peruskoulun jälkeen tarjota Lukion lisäksi ammatillista koulutusta. Erilaiset ammattitutkintoon johtavat kurssit ovat kuitenkin löytäneet Iin Micropoliksen ja tarjoavatkin iiläisille ja lähialueen ihmisille jatkokoulutuksen oman kunnan alueella. Iin lukion profiloituminen taiteeseen ja yrittäjyyteen tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden yrittäjäkasvatukseen.

Iin kunta tarvitsee tuloja

Iin kunnan käyttötalouden tulot olivat vuonna 2007 6,1 M€ ja menot 45,2 M€ eli käyttötalouden nettomenot olivat 39 M€. Vuonna 2007 Iin kunta käytti tulojen vähentämisen jälkeen Sosiaali- ja terveyspalveluihin nettona -22,7 M€, joka on koko Iin kunnan tilinpäätöksen nettomenoista lähes 56% ja opetuspalveluihin -6,6 M€ eli yli 16% koko kunnan nettomenoista. Iin kunta on kehittyvä kunta, joka tarvitsee lisää tulopohjaa. Valtionosuudet olivat vuonna 2007 +20,6 M€ ja ne eivät riitä kattamaan Iin kunnan tarjoamien peruspalveluiden menoja.

Iin kunnan verotulot olivat vuonna 2007 +21,4 M€. Lisää verotuloja Iin kunta voi saada uusilta yrityksiltä ja asukkailta. Iin kunnan menot vuonna 2007 Elinkeinojen kehittämiseen olivat -0,67 M€ ja tulot 0,18 M€. Elinvoimapalveluiden nettomenot olivat -0,48 M€, joka on koko Iin kunnan käyttötalouden nettomenoista 1,19%. Tässä summassa on mukana myös kuntamarkkinointi, joka kattaa myös tonttimarkkinoinnin. Vuodelle 2007 budjetoitiin kehittämishankkeita, mutta osa niistä ei käynnistynyt koska ohjelmakauden vaihtumisen vuoksi rahoituspäätöksiä ei saatu. Vuoden 2008 talousarvion käyttötalouden nettomenot Elinvoimapalveluissa ovat noin -0,6 M€.

Elinkeinoneuvonnan uudet tuulet

Vuoden 2009 alusta nykyisistä Elinvoimapalveluista kuntamarkkinointi, kehittäminen ja yritysneuvonta ostetaan ostopalvelusopimuksella perustettavalta Iilaakso Oy:ltä ja Iin kunnanhallituksen alle jäävät maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut, Iin ja Kuivaniemen Lähineuvostot sekä kehittämishankkeet joissa hakijana toimii Iin kunta. Yhteistyön tiivistämisen tavoitteena on lisätä panostusta yritysneuvontaan ja näin ollen saada apua yritysten perustamiseen ja kehittämiseen Iin kunnan alueella. Iilaaksossa on kaavoitettuja teollisuustontteja yhteensä yli 20 hehtaaria, joten tilaa uusille yrityksille Iin kunnan alueella on runsaasti.

Tavoitteena energiaomavaraisuus

Nykypäivänä paljon puhuttu energia-ala työllistää sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa reilun sata työntekijää. Uusia aloja on pyritty kehittämään mm. Oulunkaaren seutukunnan jo päättynyt peltoenergiahanke pyrki selvittämään maatalousyrittäjien kiinnostusta peltoenergiaan tätä työtä jatkaa Iin kunnan osa omistama Kuiva-Turve Oy.

Iin kunnan alueella on tukikelpoista peltoa noin 2500 ha, joka jakautuu noin 115 aktiivitilalle. Pinta-alasta valtaosa on kuitenkin nurmikasveilla jolla tuotetaan rehua karjankasvattajille. Peltoenergiasta on luotu vaihtoehto vanhoille pajuttuneille pelloille ja turvetuotannosta vapautuville aloille, sen kannattavuus esim. ruokohelvellä on kuitenkin huono, koska turvetuotannosta vapautuvia peltoja ei saa tämän hetkisten tietojen mukaisesti ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen piiriin kun nämä alat tulkitaan nykyisten asetusten ja säädösten mukaisesti raivioiksi. Energiakasvien viljely onkin taloudellisesti kannattavaa vain ns. tukipelloilla. Energiakasvien viljelypinta-alan kasvattaminen muille, kuin nykyisille pelloille edellyttäisikin Eu- ja kansallisten maataloustukien asetusten ja säädösten muutosta.

Iin kunnan Elinkeino-ohjelman 2009-2013 tavoitteena on, että uusiutuvan energiatuotannon tuotanto ja omavaraisuus kasvaa niin, että energiaa ostetaan nykyistä vähemmän alueen ulkopuolelta. Tähän tavoitteeseen pääseminen ei ole utopistinen, mutta vaatii kunnalta panostuksia, jotka kuitenkin pitkällä aikavälillä tuovat rahat takaisin.

Kuntatalouden kultainen tasapaino

Kaiken kaikkeaan Iin kunnan peruspalveluita ja elinkeinoja tulisi kehittää tasapainossa. Valtaosa Iin kunnan käyttötalousmenoista kuluu peruspalveluihin ja niiden kehittämiseen. Mutta elinkeinojen kehittämiseen koko suuren Iin kunnan alueella tulisi tasapuolisesti varata määrärahoja, koska valtionapujen kasvukaan ei ole näköpiirissä tarvitaan yritysten tänne tuomia veroeuroja. Kehittämistä ei tule kuitenkaan tehdä peruspalveluiden kustannuksella vaan jo 1980-luvulta asukaslukuaan kasvattaneen Iin kunnan tulee löytää kultainen tasapaino peruspalveluiden tuottamisen ja elinkeinojen kehittämisen välillä. Tulevalla valtuustolla on edelleen maksettavana -24 M€:n velka ja katettavana yli -3,9 M€:n alijäämä, joten tekemistä ja päätettävää uudella valtuustolla riittää.

Onko isoin aina kauneinta?

Maanantai 29.9.2008 - Kari Kiuttu

Siinäpä käsite joka aiheuttaa varmaan paljon sanomisia ja väittelyitä. On tietenkin otettava huomioon, kuka rakastaa mitäkin.
Itse olen nähnyt maailmaa sen verran, että tiedän miltä se isokin näyttää. Olen syntynyt ja kasvanut maaseudulla ja huomannut, että täällä "syrjäkylissä" on myös elämää, kauneutta ja avaruutta elää auvoista elämää.
Nykypäivinä on ikävä kyllä tullut myös tänne näitä lieveilmiöitä. Osalla meistä ihmistä on sellainen ajattelutapa, että isoin on parasta ja mahtavaa. Minusta tämä ajattelutapa on väärä ja tulenkin perään kuuluttamaan niitä arvoja joita löytyy ainoastaan pienyhteisöistä. Tulen puolustamaan pieniä kyläkouluja esim. ala-asteluokat samassa tutussa ja turvallisessa kyläkoulussa. Tämän on historiakin tullut näyttämään, että oppilaat ovat rauhallisimpia, sosiaalisimpia ja oppimishaluisimpia, kuin valtavissa suurkouluissa. Opettajat tunteva myös olonsa  turvallisemmaksi näissä kouluissa.
Pienissä kouluissa kaikki tuntevat toisensa ja kommunikointi on varmasti kaikin puolin helpompaa. Kunnissa virkamiehet ovat kyllä tehneet laskelmia, että pikkukoulut tulevat kalliiksi ja ovat epäkäytännöllisiä. Summia ja laskelmia voidaan toki tehdä ja  pyöritellä miten vain, jokaisella on omat tyylinsä. Silti en halua, että maaseudut "syrjäkylät" unohdetaan ja jätetään oman onnensa nojaan.
Tänne on myös tehtävä  järkiperäisiä, kestäviä ja kauaskantoisia suunnitelmia, jotka palvelevat meitä kaikkia. Kylä- ja vanhempainyhdistyksiä on tuettava ja annettava heille tarvittava apu. Mitä paremmin nämä yhdistykset toimivat, niin sitä paremmin kylät jaksavat. Tällä yhteen kuuluvaisuudella ja yhteen hiileen puhaltamisella sekä toisemme huomioiden saamme paremman ja onnellisemman yhteisön.

Työväentalolla tapahtuu

Sunnuntai 28.9.2008 - Juha Räinä

Iin Työväentalolla tapahtuu

Iin Työväentalo valmistui 1909. Talo toimi monitoimitiloina, siellä järjestettiin alusta saakka juhlia, esitettiin näytelmiä ja talolla toimi lähes parikymmentä vuotta myös lainakirjasto. Uutta Työväentaloa alettiin rakentaa palaneen tilalle samana vuonna 1915 lääninarkkitehti Harald Andersin piirustusten mukaisesti. Sähköt Iin Työväentalolle saatiin 1919-1920. Vuonna 1930 työväentalot naulattiin kiinni ja talo hiljeni lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes toiminta voitiin taas aloittaa. Iin Työväentalo toimi vuonna 1940 myös evakkojen majoitustilana, muutoin sotavuosina toiminta oli vähäistä huvitoimikunnan iltamia lukuun ottamatta. Iin Työväentalolla alettiin näyttää elokuvia 1950 luvulla mutta televisioiden yleistyttyä elokuvien näyttäminen hiljeni 1980-luvulla ja loppui videoiden yleistyttyä. Sisävessat Iin Työväentalolle rakennettiin 1969-70.

Vuosituhat vaihtui ja 2000-luvun alussa toiminta Iin Työväentalolla oli hiljaista. Iin Demareiden johtokunta kamppaili jokaisessa kokouksessaan rahojen riittävyydestä talon ylläpitoon. Iin kansalaisopisto tarvitsi muutama vuosi sitten tiloja ja Iin Työväentalolta löytyivätkin tilat näytelmäharjoitusten, jumppien ja erilaisten muiden kurssien pitoon. Lisäksi 2000-luvulla IIK-Kauhuelokuvafestivaalitkin löysivät tiensä Iin Työväentalolle. Iin Työväentalo heräsi henkiin.

Ajankohtainen peruskorjaus

Kotiseutuliitto järjesti Oulussa syksyllä 2006 seminaarin aiheena seurojen- ja työväentalojen kunnostus ja peruskorjaus. Osallistuin tilaisuuteen johtokunnan jäsenenä ja mukanani tilaisuudessa oli Juhani Juutilainen. Tilaisuudesta saimme tarvitsemaamme tietoa vanhan korjaamisesta. Keskustelut Kotiseutuliiton edustajien kanssa antoivat meille tietoa avustusrahojen hakemisesta. Iin Demareiden johtokunta päättikin kunnostustöiden aloittamisesta Iin Työväentalolla syksyllä 2006.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pitkän linjan rakennusmestari Gustav Smedlund teki talolle perusteellisen kuntotarkastuksen. Suomalaisessa mittakaavassa talon pitkä historia huomioon ottaen asteikolla 1-10 Iin Työväentalo sai arvosanaksi yhdeksän. Hyvästä kunnosta huolimatta talo vaati remonttia. Tarkat selvitykset ja suunnitelmat auttoivat, sillä Iin Työväentalo sai Kotiseutuliitolta korjausavustusta 20.000€. LVI- ja sähkösuunnitteluun saatiin avustusta 5.400 €, jolla saatiin kattavat suunnitelmat. Suunnitelmat olivat jopa niin kattavat, että niiden perusteella pyydetyt ja saadut urakkatarjoukset piti hylätä. Johtokunta päätti tehdä tärkeimmät korjaukset ensin. Kuntalaisille ja ohikulkijoille näkyvin osa eli ulkokuoren maalaus päätettiin jättää kolmivaiheisen remontin viimeiseksi työksi. Jotta käyttökustannuksissa voitaisiin aloittaa säästöt Iin Työväentalon remontti aloitettiin kesällä 2008 wc-tilojen remontilla, eräillä sähkötöillä ja kaukolämpöön liittämisellä.

Kesällä 2008 aloitetussa wc-remontissa purettiin 1969-70 vanhan "rossipohjan" kylkeen valettu ja hiekalla täytetty wc-tila. Tällä toimenpiteellä alapohjan tuuletus saatiin jälleen toimimaan, lisäksi purkuvaiheessa löytyi vanhan laajennuksen sisään jäänyt hirsirakenne joka olisi saattanut aiheuttaa ajan kuluessa riskin. Aikanaan 1960-70 luvun sen aikaisilla rakennustavoilla on ympäri Suomen osin pilattu tai täysin tuhottu lukematon määrä vanhoja rakennuksia. Iin Työväentalon remontti aloitettiinkin juuri oikeaan aikaan ja talo säilyy tällä peruskorjauksella pitkälle tulevaisuuteen.

Muistojen talo

Timon ajatuksia

Lauantai 27.9.2008 - Timo Hand

Itse en ole viemässä Iitä Ouluun, kyllä sen tietää, miten näille reuna-alueille kävisi ja montakohan valtuutettua me Ouluun saataisiin, aika vähän.

Tosin jo nyt joudutaan osa valtionhallinnon palveluista sekä  terveydenhuollon palveluista hakemaan Oulusta.

Kehitetään me vain Iin kuntaa itsenäisenä yhdessä Oulun kaaren- seutukunnan kanssa ja pidetään se maaseutukuntana, jossa on ihmisten hyvä elää ja asua.

Vauhti on ollut viime vuosina kova, vaikka ei ole oikein entistä saatu valmiiksi on pitänyt jo suunnitella ja tehdä uutta. Kunnan henkilöstö on joutunut kohtuuttoman koville, on muutosta muutoksen jälkeen ja useissa työpisteissä työskennellään äärirajoilla, ja pelko myös oman työpaikan säilymisestä on suuri.

Henkilöstön jaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja myös palkattava uutta henkilöstöä missä sitä tarvitaan.

Väestön kasvu aiheuttaa päättäjille myös haasteita, miten saadaan kaikille kuntalaisille peruspalvelut turvattua tasapuolisesti koko kunnan alueella.

Myös kuntaan muuttaneille asukkaille on lunastettava lupaukset, mitä on

heille luvattu, kun muuttavat Iihin. Hyvin pienillä panostuksilla voidaan kuntalaisten viihtyvyyttä parantaa; tiestön, rantojen ja yhteistenalueiden kunnostamisella ei tarvita suuria rahallisia panostuksia kun tartutaan toimeen ja huolehditaan ja on halu korjata pienetkin asiat.

Haja-asutusalueille rakentamiseen on edelleen suhtauduttava myönteisesti eli tonttikoko on oltava kohtuullinen.

Poliitikoilta odotan enemmän yhteistyötä, ettei  runnata enemmistöllä kaikkia päätöksiä läpi, enemmän vaihtoehtoja ja keskustelua asioista.

Mielestäni jokainen valtuutettu  tekee päätökset itsenäisesti. Minä en ole ryhmäkurin kannattaja ja kuntalaisten palautehan päätöksistä - ainakin negatiivinen - tulee varmasti esille turuilla ja toreilla sekä tiedotusvälineitten kautta. Valtuutettujen ja virkamiesten tulisi muistaa kenen asioita me päätämme ja kuka on palkanmaksaja = Kuntalaiset.

Nyt on kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Varmaan löydätte mieluisan ehdokkaan listaltamme, käykää äänestämässä - vain sillä lailla voitte vaikuttaa ja saada myös muutosta aikaan.

Arvostetaanko päivähoitoa liian vähän?

Perjantai 26.9.2008 - Satu Sassi

Olen Satu Sassi, 31-vuotias lastentarhanopettaja. Tällä hetkellä työskentelen viransijaisena Kuivaniemi-Olhava päivähoitoalueen aluevastaavana. Pyrin olemaan positiivinen sekä avoin ja haluan kehittää itseäni niin ammatillisesti kuin ihmisenä. Harrastuksiini kuuluvat kaikenlaiset käsityöt (haluan kokeilla uutta), lukeminen ja partio. Partio on minulle elämäntapa, joka vie lähelle luontoa. Partiossa jokainen voi olla oma itsensä ja se on kehittänyt ja kasvattanut minua ihmisenä. Lähellä sydäntäni ovat lapset ja nuoret. Tämän päivän yhteiskunta vaatii meiltä aina vain enemmän ja enemmän. Valitettavasti sillä on vaikutus lapsiin ja nuoriin. Usein vanhemmille ei ole aikaa ja voimia huolehtia jälkikasvustaan sillä tavalla kuin he haluaisivat.

Kuntien tulisi panostaa päivähoitoon ehdottomasti enemmän. Päivähoidon tulisi olla kaikille tasavertaista. Tällä hetkellä sen järjestäminen tuntuu olevan mahdotonta.

Arvostetaanko päivähoitoa liian vähän? Kaikkihan on aina kiinni rahasta. Arvostus toisi lisärahoitusta.

Nuorille tulisi järjestää enemmän harrastusmahdollisuuksia ja ne tulisi olla kaikkien saatavilla vanhempien varallisuudesta riippumatta. Nuorten pahoinvointi, josta niin paljon puhutaan, tulisi pyrkiä ennakoimaan ja siihen tulisi puuttua ajoissa.

Samoin vanhusten kotona asumisen tukemista pitäisi parantaa, sillä laitokseen joutuessaan vanhuksella on hyvin pian edessään laitostuminen. Pahimmillaaan on elämänhalun hiipuminen, vaikka hoitoalalla työskentelevät ovat varmasti päteviä ja ammattitaitoisia. Resurssit ja voimavarat kuulostavat kuitenkin olevan hyvin rajallisia.

Kaikkien meidän pienellä panoksella ja silmien aukaisemisella on merkitystä monen ihmisen elämään. Tehdään se yhdessä.

Ajankohtaiset jätevesiasiat mietityttävät Ojakylällä

Torstai 25.9.2008 - Eero Pentti

Onko vaihtoehto sitten jätevesiviemäriin liittyminen? Kaava-alueella liittyminen jätevesijärjestelmään on n. 2500 €/talous ja kaava-alueen ulkopuolisilla alueilla paineviemärijärjestelmänä n. 7000 €/talous. Käytännössä kuntalaiset ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa haja-asutusalueella. Mikäli kunta päätyy kuitenkin Iin Vesihuoltolaitoksen Johtokunnan esittämään viettoviemärijärjestelmään ovat kustannukset samat kuin kaava-alueella.

Jätevesiasiat eivät ole kuitenkaan niin yksinkertaiset. Mikäli Iin kunnan nykyiseen Jätevedenpuhdistamoon lisätään uusia kiinteistöjä ei kapasiteetti enää riitä. Suunnitelmat kapasiteetin lisäämiseksi tulee tehdä, koska esim. Pohjois-Iin, Tikkasenharjun ja Alarannan uudet kiinteistöt liittyvät jätevesijärjestelmän piiriin. Seuraavana ovat vuorossa Ojakylän ja Aseman seutu ja ennen näiden alueiden liittämistä jätevesijärjestelmään tulee Iin Jätevedenpuhdistamon kapasiteettiä lisätä huomattavasti.

Iin Vesilaitoksen johtokunta on tehnyt yksimielisen päätöksen vuonna 2008, että Ojakylän viemäröinti hoidetaan viettoviemärinä kuten muillakin asuinalueilla - hyvänä esimerkkinä toimii Pohjois-Ii, joka sekin on haja-asutusaluetta. Merkillistä on, että asia kuitenkin kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin toimesta otettiin kunnanhallitukselle vietäviin asioihin - asia kuitenkin jätettiin Kunnanhallituksessa pöydälle. Ilmeisesti Kunnanhallitukselle toimitettu toistasataa nimeä sisältänyt Adressi sai Kunnanhallituksen jäsenet pohtimaan asiaa kuntalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Ojakylän viemäröintiasia on saanut suuren merkityksen, sillä se ohjaa vastaavaa päätöksentekoa Iin kunnassa haja-asutusalueiden viemäröinnissä. Mikäli Kunnanhallituksen jäsenet päättävät rankaista Ojakylän asukkaita kalliilla paineviemäriratkaisulla, johon ei tarvitse päätyä Ojakylän maasto-olosuhteiden vuoksi ei Iin kunnan keräämällä kiinteistöverolla ole enää kyläläisille katetta. Ojakyläläisiä mietityttää jo Praavantien, Härmänkujan ja Takatien muuttuminen yksityisteiksi. Erityisesti Härmänkuja ja Praavantie ovat ensivuoden alusta mielenkiintoisia yksityisteitä, koska ne johtavat Iin kunnan ylläpitämiin toimintoihin, eli Praavan vene- ja kalasatamaan sekä Ojakylän kouluun. Onko niin, että Ojakylän asukkaiden tulee kustantaa muille hyvät tiet ja toimia Iin kunnan muiden alueiden viemäröinnin maksumiehenä.

Toivonkin, että nämä Ojakylän nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin vaikuttavat asiat käytäisiin lävitse rauhassa ja niissä otettaisiin huomioon kuntalaisten tasavertaisuus. Ojakylän asukkaille on luvattu järjestää kuulemistilaisuus/esittely viemäröinnistä. Samassa tilaisuudessa olisi hyvä käydä lävitse Iin kunnan suunnitelmia Praavantien ja Härmänkujan kunnossapidosta ja käytöstä.

Opintiellä

Torstai 25.9.2008 - Arja Heinikoski

Koulujen lukumäärän vähenemisestä huolimatta, lapset ovat pysyneet yhtä innokkaina oppijoina kuin aikaisemminkin. Se tosiasia, että ympäröivä maailmamme muuttuu jatkuvasti, ei ole vaikuttanut lapsien ja nuorten tarpeeseen saada hyvää opetusta. Päinvastoin, nopeasti muuttuva maailma edellyttää entistä enemmän hyvän opetuksen tarjoamista kaikille lapsille. Mielestäni sitä on kunnassamme onnistuttu myös tarjoamaan.

Tulevina vuosina uudessa Iin kunnassa on toivottavasti lapsilla edelleen hyvät mahdollisuudet  perusopetuksen saamiseen. Muutoksia koulumaailmaan on varmasti tulossa tulevaisuudessakin, mutta niihin tulee suhtautua avoimin mielin. Muutoksia tehtäessä lasten oppimismahdollisuudet eivät kuitenkaan missään nimessä saa huonontua. Opintiellä olevien oikeuksista on huolehdittava ja tästä vastuu on kotikunnan päättäjillä. Hyvän koulutuksen saaneet lapset ovat kuntamme tulevaisuuden voimavara.