Koulutus ja tasa-arvo

Tiistai 1.3.2011 klo 22:25 - Risto Säkkinen

Koulutus ja tasa-arvo

Aluksi pari tuttua toteamusta suomalaisesta koulutuksesta. ”Suomi on koulutuksen kärkimaita maailmassa”,  ” Suomi PISA-tutkimuksen ykkösenä”. Olkaamme iloisia ja ylpeitä. Kuinka ollakaan juuri, kun maailma alkaa kehua meitä, uhkaavat Suomen omat toimet rikkoa koulutuksen saavutukset ja ansiot. Onko kyseessä uhkakuva, todellisuus ja mikä on tulevaisuus?

Aluksi suomalaisen koulujärjestelmän tavoite oli opettaa lapset lukemaan ja laskemaan. Vain varakkaimmilla perheillä oli mahdollisuus kouluttaa lapsiaan oppikouluissa ja lukioissa. Vasta 1970-luvulla Suomessa toteutui koulutuksellinen tasa-arvo yhdeksänvuotisen peruskoulun myötä. Kaikille lapsille ja nuorille taattiin yhdenvertainen perusopetus, jonka kehityksen huippu on se, että kaikille Suomen oppivelvollisuusikäisillä on järjestettävä opetus. Tämän koulujärjestelmän saavutuksia on käyty ihailemassa ympäri maailmaa. Eikä siinä vielä kaikki, sillä esimerkiksi Kiinasta ja Saksasta on vierailtu suomalaisissa opettajankoulutuslaitoksissa ottamassa oppia, miten toteutetaan tasa-arvoista ja laadukasta opetusta ja kasvatusta.

Lukutaito ja koulutustaso kuvaavat myös kansakunnan vaurausastetta luotettavasti. Suomessa koulua saavat käydä niin pojat kuin tytöt. Niissä maissa, joissa tyttöjen koulunkäynti jää lyhyeksi tai sitä ei ole lainkaan on yleinen elintasokin alhainen. Tämä tyttöjen koulutustason riippuvuussuhde köyhyyteen ja kurjuuteen on vankka ja kiistaton. Meillä ajateltiin aina kuusikymmenluvulta lähtien, että koulutuksellinen tasa-arvo takaa myös Suomessa hyvinvoinnin lisääntymisen, kunnes alkoi vaivihkaa koulutusjärjestelmämme eriarvoistaminen. Aluksi toimiva yliopistojärjestelmä muutettiin ja niiden rahoitusjärjestelmä epäoikeudenmukaistettiin. Seuraava yritys oli muuttaa peruskoulu tuntijakoa eriarvoistavaksi. Nyt jo suunnitellaan yliopistoihin lukukausimaksuja ja huomenna kenties ammattiopetuskin halutaan osin maksulliseksi. Kansakunnan jakaminen eliittiin ja rupusakkiin tapahtuisi koulutuksen tasa-arvoisuuden kustannuksella.

Hyväksymmekö edellä mainitun taantumuksen ja takaperoisen kulun Suomessa?

Minulle on päivän selvää, että suomalaiset ja Suomi ovat kyenneet menestyksekkäästi selviämään vain ja ainoastaan olemalla kyvykkäitä kaikilla elämänaloilla. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuudessakin onnistujia. Se on mahdollista, jos kykenemme takaamaan ihmisille töitä ja sitä kautta hyvinvointia köyhyyden ja kurjuuden sijaan. Koulutuksellinen tasa-arvoisuus on mielestäni peruskiveä sille, että kykenemme tulevaisuudessakin olemaan maa, jossa on hyvä olla ja asua. Nyt on se aika, jolloin koulutuksen peruskiveä on vankistettava ja murentumat korjattava. Minusta se on mahdollista. Kannatan voimallisesti koulutuksen tasa-arvoa, joka on minulle osa sosialidemokratiaa.

-Risto Säkkinen, kansanedustajaehdokas